Viime syksynä. Ajoin töihin autolla, matkaa 50 kilometriä. Työpaikalla huomasin, että kännykkä jäi kotiin. Mun duuneissa se on vähän sama kuin jos metsuri tulisi töihin ilman moottorisahaa. Eipä siinä mitään, nautin vapaudesta ja luen sähköpostin. Siellä olikin uutinen. Pitäisi lähteä seuraavana sunnuntaina Helsinkiin ja viettää siellä koko seuraava viikko. Vaimo (ja lapset) ne tykkää näistä yllätyksistä.
Siispä pistin lennot ja hotellin varaukseen. Vastaus - ei vapaita huoneita koko pk-seudulla. Ei edes Porvoossa, Järvenpäässä tai muissa kirkonkylissä. Tulevan viikon karkelot hoidetaan siten, että yöpyminen on Lahdessa tai teltassa. Kummin vain, mutta väli 'lahti-hki-lahti x 5' tuo ihan ok kilometrikorvaukset.
Sitten olikin aika mennä vaihtamaan autoon uudet renkaat, jotka oli tilattu ja asennusaika varattu. Ajoin liikkeen pihaan ja menin sisälle esittämään asian. Lupasivat että vartin päästä vaihto onnistuu. Niin kävikin, mutta ei ihan. Nimittäin joku rekka oli pysäköinyt auton taakse ja lastin purkaminen kesti puolituntia. Kun auto lopulta auto pääsi sisään, niin asentaja ymmärsi, että he eivät pysty tasapainottamaan näitä vanteita. Puuttui jokin reikä keskeltä. Sanoin että pistävät ne renkaat alle, käyn tasapainottamassa ne jossain muualla - missä puuttuva reikä ei haittaa.
Siinä odotellessa muuten sattui eräs nuori kaveri, joka tuli kysymään renkaiden vaihtoa. Asikaspalvelija kysyi, että ovatko ne vanteilla? Tähän nuorimies mumisi jotain, kun ei ollut ihan varma. Sitten asiakaspalvelija kysyi, että ovatko ne mukana? Nuorimies ei osannut tarkasti tätäkään kertoa. Lopulta asiakaspalvelija sanoi, että käydäänpä katsomassa.. ja nuorimies nyökkäsi innokkaasti. Vaihtorenkaat olivat muuten vanteilla ja peräkontissa.
Siinä se päivä kului. LHC hiukkaskiihdyttimen piti aiheuttaa maailmanloppu loppupäivästä, ja renkaatkin olivat tasapainottamatta. Perkele.
lauantai 9. toukokuuta 2009
Apteekissa
Menin apteekkiin ostamaan yskänlääkettä. Onneksi olin ainoa asiakas, sillä tapahtumat apteekeissa eivät ole usein kovin nopeita. Huomaan että neljä lääkehuollon ammattilaista puurtaa tärkeän näköisenä. Yskänlääkepullon saaminen kesti 14 minuuttia. Onneksi ei sattunut ruuhka.
torstai 7. toukokuuta 2009
Vappu 2009
Vappupäivä 2009 sai varsinaisen lähtölauksen Joensuun keskustasta, josta polkupyörin suunnattiin erään sivukaupunginosan baariin. Siellä esiintyi Rat Cats niminen rokkibändi, joka aloitti jo turvallisesti klo 16.00. Aivan kuten mekin. Meno Paronittaressa oli villiä - alkoholia, rokkia ja keski-ikäisten villejä tanssikoreografeja. Pari kertaa olikin kaljat sylissä.
Koska vauhtiin oli päästy, niin sitten mentiin. Eikä ihan nurkille jääty vaan löysimme itsemme Kassanbaarista (Tikkala, Tohmajärvi). Heti baariin saavuttaessa huomasin, että tienlaitaan oli lyöty kaksi turistia heinäseipääseen kiinni. Banjot soi korvissa, mutta olo oli turvallinen, sillä vapaita heinäseipäitä ei tienvarressa ollut.
Kassanbaarissa meitä kohdeltiin hyvin. Saimme itse valita istumapaikkamme, joka olikin tyhjässä baarissa varsin vaikea asia. Onneksi vuosien kokemus auttoi tässäkin asiassa. Paikallisen olutkulttuurin lisäksi tapamisimme joitakin paikallisia ihmissuvun edustajia. Asiallista väkeä. Mutta matka jatkui.
Taas Joensuussa ja paikkana kaupungin tyylikkäin paikka Kimmel. Meille kun ei kelpaa kuin paras. Kimmelissä homma eteni, nimittäin baaritiskin ja vaihtuvan seisoskelupaikan välillä. Väkeä oli vähänlaisesti, joka oli ihan hyvä.
Klo 4.20 kotiin taksilla.
Edistystä vuoden 1998 vappuun ei tapahtunut.
Koska vauhtiin oli päästy, niin sitten mentiin. Eikä ihan nurkille jääty vaan löysimme itsemme Kassanbaarista (Tikkala, Tohmajärvi). Heti baariin saavuttaessa huomasin, että tienlaitaan oli lyöty kaksi turistia heinäseipääseen kiinni. Banjot soi korvissa, mutta olo oli turvallinen, sillä vapaita heinäseipäitä ei tienvarressa ollut.
Kassanbaarissa meitä kohdeltiin hyvin. Saimme itse valita istumapaikkamme, joka olikin tyhjässä baarissa varsin vaikea asia. Onneksi vuosien kokemus auttoi tässäkin asiassa. Paikallisen olutkulttuurin lisäksi tapamisimme joitakin paikallisia ihmissuvun edustajia. Asiallista väkeä. Mutta matka jatkui.
Taas Joensuussa ja paikkana kaupungin tyylikkäin paikka Kimmel. Meille kun ei kelpaa kuin paras. Kimmelissä homma eteni, nimittäin baaritiskin ja vaihtuvan seisoskelupaikan välillä. Väkeä oli vähänlaisesti, joka oli ihan hyvä.
Klo 4.20 kotiin taksilla.
Edistystä vuoden 1998 vappuun ei tapahtunut.
torstai 30. huhtikuuta 2009
Vappu 1998
Tilanne oli, että olin kaverin kanssa menossa Hervantaan, jossa oli opiskelijabileet. Matka alkoi Joensuusta, josta läksimme liikkeelle kaverin isän Ladalla. Evääksi olimme varanneet kotitekoista hyppyvettä, sillä Alkon tuotteet olivat tuohon aikaan opiskelijalle liian arvokkaita.
Ilma oli mitä suotuisin, jopa erittäin lämmin. Tätä asiaa korosti se, että Ladassa oli erinomaisesti toimiva puhallin. Se puhalsi tulikuumaa ilmaa koko matkan ajan. Eipä ollut tarvetta saunoa, kun perille päästiin.
Perillä aloitimme eväiden nauttimisen ja liityimme muuhun opiskelijajoukkoon. Kävimme myös jossakin Hervannan lähimarketissa ostamassa kiinteitä eväitä. En muista miksi, ehkä aioimme ruokkia puluja. Ilta eteni ja lopulta päädyttiin ravintolaan, joka oli keskustassa. Filmi pätkii pahasti tältä osin. Muistan että oli ns. huonoelämä ja etsin vessaa. Ei löydy mistään vaikka käyn 'loogisesti' ravintolan kaikki seinustat läpi. Huono elämä purkautuu ja minä sekä kumppanit saatetaan ravintolasta ulos. Seuraava muistikuva on aamulta. Kaverin käsi on paketissa. Oli kuulemma tultu bussilla Hervantaan ja otettu juoksukilpailut joukolla (pl. allekirjoittanut). Kaveri oli kaatunut ja käsi murtunut. Oli ollut niin kännissä, että eivät olleet terveyskeskuksessa edes puuduttaneet toimenpiteiden ajaksi.
Iltapäivästä lähdettiin paluumatkalle sauna-ladalla. Asiallinen reissu.
Ilma oli mitä suotuisin, jopa erittäin lämmin. Tätä asiaa korosti se, että Ladassa oli erinomaisesti toimiva puhallin. Se puhalsi tulikuumaa ilmaa koko matkan ajan. Eipä ollut tarvetta saunoa, kun perille päästiin.
Perillä aloitimme eväiden nauttimisen ja liityimme muuhun opiskelijajoukkoon. Kävimme myös jossakin Hervannan lähimarketissa ostamassa kiinteitä eväitä. En muista miksi, ehkä aioimme ruokkia puluja. Ilta eteni ja lopulta päädyttiin ravintolaan, joka oli keskustassa. Filmi pätkii pahasti tältä osin. Muistan että oli ns. huonoelämä ja etsin vessaa. Ei löydy mistään vaikka käyn 'loogisesti' ravintolan kaikki seinustat läpi. Huono elämä purkautuu ja minä sekä kumppanit saatetaan ravintolasta ulos. Seuraava muistikuva on aamulta. Kaverin käsi on paketissa. Oli kuulemma tultu bussilla Hervantaan ja otettu juoksukilpailut joukolla (pl. allekirjoittanut). Kaveri oli kaatunut ja käsi murtunut. Oli ollut niin kännissä, että eivät olleet terveyskeskuksessa edes puuduttaneet toimenpiteiden ajaksi.
Iltapäivästä lähdettiin paluumatkalle sauna-ladalla. Asiallinen reissu.
lauantai 25. huhtikuuta 2009
Asiakas ja ammattilainen
Eräänä keskiviikkona muuan asiakas otti yhteyttä. Asia oli äärimmäisen kiireinen ja asiakas halusi, että palaveri (kriisi)tilanteesta järjestetään per heti. Itselleni seuraava vapaa ajankohta olisi ollut vasta parin viikon päästä. Asiakas on kuitenkin aina oikeassa, joten palaveri sovittiin kuluvan viikon torstaiksi.
Torstai aamu, herään klo 4.00, sillä aion mennä junalla enkä lentäen. Tämä siksi, että juna menee suoraan asiakkaan luokse ja on perillä juuri oikeaan aikaan. Miinuksena 4,5 tunnin matka-aika yhteen suuntaan. Matkustan business luokassa, koska asiakas maksaa. Ehkä myös siksi, että saan kirjoitella powerpointteja rauhassa. Tai ainakaan ilman pelkoa siitä, että joku näkee miten onnetonta räpeltämistä se on.
Matka sujuu hyvin ja olen valmistellut erinomaisen esityksen asiakasta varten. Kriisi ratkeaa ja olo on kuin Jack Bauerilla. Juna saapuu perille, odottelen siinä käytävällä. Huomaan, että toisesta vaunusta joku vanhus kurkkii minua tuon tuostakin. Tulee kiusallinen olo, luuleeko se että aion potkaista sitä päähän? Juna hidastaa ja vanhus tulee toisesta vaunusta minua kohti ja nostaa kätensä. Perkele, meinaako pappa kimppuun käydä.. ajattelen.
Turpaan olisi tullut jos papalla olisi ollut pahat mielessä. Pappa nimittäin otti (olkani takaa) business luokan hyllystä päivän lehden ja alkoi sitä selailla. Seinässä kyllä lukee, että ne lehdet ovat vain business luokan matkustajille. Juna pysähtyy, pappa pistää lehden kassiinsa ja lähtee. Pappa perkele varasti lehden. Tuosta ei ehdi toipua, kun paikalle saapuu vanhempi mamma, joka tottuneesti käy lehdet läpi.. poimii kaksi ja laittaa ne kassiinsa ja poistuu junasta. Uskoni vanhuksiin meni siinä. En ilmoita poliisille.
Saavun asiakkaalle energiaa täynnä ja powerpointit viilattuna. Nyt ratkaistaan kriisi ja pistetään pyörät pyörimään, siksihän tänne tultiin. Asiakas ei ole saapunut paikalle, mutta minut ohjataan neuvottelutilaan. Odottelen vartin ja käyn kysymässä tilannetta. Neito soittaa asiakkaalle, joka ilmoittaa, että nyt muuta kiirettä.. ei ehdi tähän palaveriin. Asia selvä. Heräsin neljältä ja matkustin viisi tuntia sekä menetin uskoni vanhuksiin. Amatööri ottaisi herneet nokkiin, mutta ammattilainen tietää, että asiakas on aina oikeassa, ja muistaa kiittää mahdollisuudesta tulla paikalle.
Siirryn pääkonttorille hengailemaan pariksi tunniksi, jonka jälkeen lähden takaisin kotikonnuille. Teen töitä junassa ja odotan, että vessa vapautuisi, mutta niin ei käy. Kuluu tunteja. Ovi on lukossa. Vessa voi olla rikki tai sitten joku on sinne kuollut. Ehkä liikemies, joka sai kriittisen tekstiviestin kesken suuren hädän. Nolo tapa lähteä. Väittävät että Elviskin olisi kuollut vessaan, housut kintuissa.
Sitten mielessä alkaa pyöriä ajatus, että joku on saanut sairaskohtauksen ja viruu vessassa - ehkä viimeisiä hetkiään. Mietin että pitäisikö käydä konduktööri? Aikani siinä aprikoidessa konduktööri tulee paikalle, koska joku muukin oli tehnyt saman havainnon. Konduktööri avaa oven ja eloton ruumis rojahtaa lattialle.
Tai ei sittenkään, vessa on tyhjä. Lukko oli rikki.
Torstai aamu, herään klo 4.00, sillä aion mennä junalla enkä lentäen. Tämä siksi, että juna menee suoraan asiakkaan luokse ja on perillä juuri oikeaan aikaan. Miinuksena 4,5 tunnin matka-aika yhteen suuntaan. Matkustan business luokassa, koska asiakas maksaa. Ehkä myös siksi, että saan kirjoitella powerpointteja rauhassa. Tai ainakaan ilman pelkoa siitä, että joku näkee miten onnetonta räpeltämistä se on.
Matka sujuu hyvin ja olen valmistellut erinomaisen esityksen asiakasta varten. Kriisi ratkeaa ja olo on kuin Jack Bauerilla. Juna saapuu perille, odottelen siinä käytävällä. Huomaan, että toisesta vaunusta joku vanhus kurkkii minua tuon tuostakin. Tulee kiusallinen olo, luuleeko se että aion potkaista sitä päähän? Juna hidastaa ja vanhus tulee toisesta vaunusta minua kohti ja nostaa kätensä. Perkele, meinaako pappa kimppuun käydä.. ajattelen.
Turpaan olisi tullut jos papalla olisi ollut pahat mielessä. Pappa nimittäin otti (olkani takaa) business luokan hyllystä päivän lehden ja alkoi sitä selailla. Seinässä kyllä lukee, että ne lehdet ovat vain business luokan matkustajille. Juna pysähtyy, pappa pistää lehden kassiinsa ja lähtee. Pappa perkele varasti lehden. Tuosta ei ehdi toipua, kun paikalle saapuu vanhempi mamma, joka tottuneesti käy lehdet läpi.. poimii kaksi ja laittaa ne kassiinsa ja poistuu junasta. Uskoni vanhuksiin meni siinä. En ilmoita poliisille.
Saavun asiakkaalle energiaa täynnä ja powerpointit viilattuna. Nyt ratkaistaan kriisi ja pistetään pyörät pyörimään, siksihän tänne tultiin. Asiakas ei ole saapunut paikalle, mutta minut ohjataan neuvottelutilaan. Odottelen vartin ja käyn kysymässä tilannetta. Neito soittaa asiakkaalle, joka ilmoittaa, että nyt muuta kiirettä.. ei ehdi tähän palaveriin. Asia selvä. Heräsin neljältä ja matkustin viisi tuntia sekä menetin uskoni vanhuksiin. Amatööri ottaisi herneet nokkiin, mutta ammattilainen tietää, että asiakas on aina oikeassa, ja muistaa kiittää mahdollisuudesta tulla paikalle.
Siirryn pääkonttorille hengailemaan pariksi tunniksi, jonka jälkeen lähden takaisin kotikonnuille. Teen töitä junassa ja odotan, että vessa vapautuisi, mutta niin ei käy. Kuluu tunteja. Ovi on lukossa. Vessa voi olla rikki tai sitten joku on sinne kuollut. Ehkä liikemies, joka sai kriittisen tekstiviestin kesken suuren hädän. Nolo tapa lähteä. Väittävät että Elviskin olisi kuollut vessaan, housut kintuissa.
Sitten mielessä alkaa pyöriä ajatus, että joku on saanut sairaskohtauksen ja viruu vessassa - ehkä viimeisiä hetkiään. Mietin että pitäisikö käydä konduktööri? Aikani siinä aprikoidessa konduktööri tulee paikalle, koska joku muukin oli tehnyt saman havainnon. Konduktööri avaa oven ja eloton ruumis rojahtaa lattialle.
Tai ei sittenkään, vessa on tyhjä. Lukko oli rikki.
perjantai 17. huhtikuuta 2009
Luontokanava
Olis asiaa Elisan liikkeeseen, tarvitsin mokkulan - sellaisen wlan systeemin. Sellainen vapauttaa ihmisen ajasta ja paikasta yms. No kuitenkin mokkulan haku meni odotteluksi, sillä eteen sattui eräs noin 34 vuotias nainen, joka oli hankkimassa maksullisia tv kanavia. Myyjä esitteli niitä auliisti - on urheilukanava, musiikkikanava, lapsille omaa ohjelmaa jne.
Nainen kuunteli aikansa ja sitten tokaisi vähän kovempaan ääneen, että Make on nyt jäänyt sairaslomalle.. ja että löytyiskös sitä jotain luontokanavaa?! Kun Make ei ehkä paljon muuta katsele, nainen jatkoi.
Myyjä alkoi hekotella (ehhe heeh ehhe..) vaivautuneesti.. ja totesi, että kyllähän sitä luontofilmiäkin löytyy. Totesi vielä, että se on ihan luonnollista (ehehee ehheh ehehe)... ja sitten nainen alkoi kysellä yksityiskohtia ohjelmatarjonnasta. Minä jäin odottamaan mokkulaa.
Nainen kuunteli aikansa ja sitten tokaisi vähän kovempaan ääneen, että Make on nyt jäänyt sairaslomalle.. ja että löytyiskös sitä jotain luontokanavaa?! Kun Make ei ehkä paljon muuta katsele, nainen jatkoi.
Myyjä alkoi hekotella (ehhe heeh ehhe..) vaivautuneesti.. ja totesi, että kyllähän sitä luontofilmiäkin löytyy. Totesi vielä, että se on ihan luonnollista (ehehee ehheh ehehe)... ja sitten nainen alkoi kysellä yksityiskohtia ohjelmatarjonnasta. Minä jäin odottamaan mokkulaa.
Kansanedustaja junassa
Tässä taannoin olin junamatkalla. Luulin että junalla matkustaa vain rahvas, mutta olin väärässä. Mukaan oli sattunut myös yksi kansanedustaja. Asia selvisi minulle seuraavasti.
Konduktööri tarkisti asiakkaiden lippuja, kunnes hän saapui erään naishenkilön kohdalle. Tämä ei ollut aikeissa näyttää lippua, vaan totesi äännekkäästi... että häntä VITUTTAA, kun aseman seinässä (ilmeisesti Pasilan) ei ollut pankkiautomaattia.. SAATANA!
Konnari kuunteli rauhallisesti ja naishenkilö jatkoi.. ETTÄ sullakin on ikää noin paljon, kyllä SUN PITÄÄ PYSTYÄ VAIKUTTAMAAN! Saatana kun rakentavat kymmenien miljoonien eurojen asemia, eikä perkele saa RAHAA SEINÄSTÄ!!
Seuraavaksi naishenkilö analysoi läpi opiskelijat, neekerit ja virolaiset. Jätän yksityiskohdat mielikuvituksenne varaan.
Edelleen rauhallinen konduktööri kysyi, että tuliko nyt parempi olo? Vastaus - VITTU ei tuu ennen kuin on se automaatti!!
Sitten naishenkilö jatkoi avautumistaan, en muista yksityiskohtia, mutta totesi mm. että meidät kaikki (junassa olijat) olisi pitänyt nussia uudestaan! Tässä vaiheessa konduktööri käski naishenkilön olla hiljaa. Muussa tapauksessa hänet poistetaan junasta. Nainen hiljeni ja konduktööri jatkoi matkaa.
Noin minuuttia myöhemmin nainen ilmoitti olevansa Kansanedustaja! Se oli yllätys, en tullut lainkaan ajatelleeksi tuollaista vaihtoehtoa. Aloin miettiä, että minkä kansan kansanedustaja - ehkä hottentottien? Katsoin kuitenkin parhaaksi olla selvittämättä asiaa tarkemmin.
Pian konduktööri palasi ja toisti uhkauksen - juna pysähtyy keskelle metsää ja Kansanedustaja poistetaan junasta ellei käytös muutu. Kansanedusta päätti olla hiljaa, sillä kansanääni oli puhunut. Kouvolassa Kansanedustaja jäi pois, mutta poistuessaan junasta hän totesi erään nuorenparin miespuoliselle jäsenelle - tuo nainen ei anna sulle, TURHA LUULO! Lopuksi hän huudahti, että virolaisilla on vaaleat hiukset, mutta pillunkarvat ovat eriväriset ja kiharat.
Konduktööri tarkisti asiakkaiden lippuja, kunnes hän saapui erään naishenkilön kohdalle. Tämä ei ollut aikeissa näyttää lippua, vaan totesi äännekkäästi... että häntä VITUTTAA, kun aseman seinässä (ilmeisesti Pasilan) ei ollut pankkiautomaattia.. SAATANA!
Konnari kuunteli rauhallisesti ja naishenkilö jatkoi.. ETTÄ sullakin on ikää noin paljon, kyllä SUN PITÄÄ PYSTYÄ VAIKUTTAMAAN! Saatana kun rakentavat kymmenien miljoonien eurojen asemia, eikä perkele saa RAHAA SEINÄSTÄ!!
Seuraavaksi naishenkilö analysoi läpi opiskelijat, neekerit ja virolaiset. Jätän yksityiskohdat mielikuvituksenne varaan.
Edelleen rauhallinen konduktööri kysyi, että tuliko nyt parempi olo? Vastaus - VITTU ei tuu ennen kuin on se automaatti!!
Sitten naishenkilö jatkoi avautumistaan, en muista yksityiskohtia, mutta totesi mm. että meidät kaikki (junassa olijat) olisi pitänyt nussia uudestaan! Tässä vaiheessa konduktööri käski naishenkilön olla hiljaa. Muussa tapauksessa hänet poistetaan junasta. Nainen hiljeni ja konduktööri jatkoi matkaa.
Noin minuuttia myöhemmin nainen ilmoitti olevansa Kansanedustaja! Se oli yllätys, en tullut lainkaan ajatelleeksi tuollaista vaihtoehtoa. Aloin miettiä, että minkä kansan kansanedustaja - ehkä hottentottien? Katsoin kuitenkin parhaaksi olla selvittämättä asiaa tarkemmin.
Pian konduktööri palasi ja toisti uhkauksen - juna pysähtyy keskelle metsää ja Kansanedustaja poistetaan junasta ellei käytös muutu. Kansanedusta päätti olla hiljaa, sillä kansanääni oli puhunut. Kouvolassa Kansanedustaja jäi pois, mutta poistuessaan junasta hän totesi erään nuorenparin miespuoliselle jäsenelle - tuo nainen ei anna sulle, TURHA LUULO! Lopuksi hän huudahti, että virolaisilla on vaaleat hiukset, mutta pillunkarvat ovat eriväriset ja kiharat.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)